fbpx

Blogikirjoitus 23.02.2021

Osingonjako


Osingonjako on näin alkuvuonna ajankohtaista monessa voittoa tehneessä osakeyhtiössä, jossa tilikausi on päättynyt loppuvuodesta. Osingonjaon perusteena on viimeisin vahvistettu tilinpäätös, joka hyväksytään varsinaisessa yhtiökokouksessa. Samalla myös päätetään osingonjaosta eli osakkaille jaettavasta voitto-osuudesta.

Tiivistimme osingonjaon pääkohdat, joita osinkoa jakavissa yhtiöissä tulee ottaa huomioon.

Miten osinkoja verotetaan?

 

Osinkojen verotuksessa on kaksi pääperiaatetta riippuen siitä, jaetaanko osinkoa yli vai alle 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. Osakkeen matemaattinen arvo on yhtiön nettovarallisuus jaettuna ulkona olevien osakkeiden määrällä. Se lasketaan osingon jakovuotta edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Nettovarallisuus lasketaan vastaavien ja vieraan pääoman erotuksesta.

Osingosta, joka vastaa enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, on 25 % veronalaista pääomatuloa ja loput 75 % verovapaata.

Tämän verovapaan osuuden takia osaa kutsutaan myös huojennetuksi osingoksi. Tällaista osinkoa voi yksi henkilö saada vuodessa enintään 150 000 euroa. Sen ylittävästä osingosta veronalaista pääomatuloa on 85 %.

Osinkoa maksava yhtiö pidättää maksamastaan osingosta 7,5 %:n ennakonpidätyksen 150 000 euroon asti ja sen ylittävästä osingosta 28 %.

Osingosta, joka ylittää 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, 75 % on veronalaista ansiotuloa.

Yrityksen jaettavia osinkoja verotetaan siis joko ansio- tai pääomatuloina. Osa on lisäksi verotonta tuloa. Ansiotulo-osingosta maksetaan veroa yhdessä muiden ansiotulojen eli esimerkiksi palkan ja eläketulon kanssa kunnallis- ja kirkollisveroprosentin sekä progressiivisen valtionveroasteikon mukaan.

Miten paljon osinkoa saa jakaa?

 

Osakeyhtiö voi jakaa osinkoa korkeintaan vapaan oman pääoman eli jakokelpoisten varojen määrän, josta on vähennetty taseeseen aktivoidut kehitysmenot sekä esimerkiksi osingonjakoon mahdollisesti vaikuttavat saadut tuet ja avustukset. Oleellista on myös huomioida, että osinkojen nostaminen ei saa vaarantaa yrityksen maksuvalmiutta.

Palkkaa vai osinkoja?

 

Valinta palkan ja osingon välillä on osakkaan verosuunnittelun perusta. Usein verojen optimoinnin kannalta onkin parempi nostaa sekä palkkaa että osinkoja.

Palkan nostaminen vähentää yhtiön verotettavaa tulosta ja samalla yhtiön maksaman yhteisöveron määrää.

Palkanmaksussa on kaksi karkeaa nyrkkisääntöä riippuen hieman siitä, toimitaanko yhtiön vai osakkaan edun mukaisesti:

Osakkaan etu: osakkaan kannattaa nostaa palkkaa noin 40 000 € eli 26 % tuloveroon asti ja loput osinkoina.

Yhtiön etu: osakkaan kannattaa nostaa enemmän palkkaa kuin osinkoa, sillä yhtiön maksama palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen kulu yhtiön tuloksesta, toisin kuin osinko. Palkan määrä vähentää yhtiön tulosta ja samalla yhtiön maksaman yhteisöveron määrää.

Optimaalisin valinta vuosittain palkan ja osingon väliltä kannattaa pohtia yrityskohtaisesti sekä osakkaan etu, että yrityksen taloudellinen tilanne huomioiden.

 


     Jos sinulla on kysyttävää osingonjakoon liittyen, ota meihin yhteyttä.  Autamme mielellämme!

Tyytyväiset asiakkaat

Miksi valitsisit meidät kumppaniksesi?


"Ammattitaitoista sekä erittäin ystävällistä ja ihmisläheistä palvelua."

"Pystyn vaikuttamaan ja seuraamaan asioiden kulkua reaaliajassa hyvän tiedottamisen ansiosta."

"Ikinä ei ole ollut sellaista tunnetta ettei voisi soittaa ja kysyä pienintäkin asiaa."

"Asiantunteva ja nopea palvelu. Voin suositella!"

"Hoitaa asiani niin hyvin ettei meinaa huomatakkaan."

"Homma hoituu, kaikki hyvin. Ei valittamista!"

© 2021 Tilitalo Aaltonen Oy . Kaikki oikeudet pidätetään. Jotain Rotia PRKL